Experience Tumblr like never before
Article - Blog Posts
RESOURCES TO LEARN MORE ABOUT UKRAINE IN ENGLISH:
1. News and articles
Hromadske
Kyiv Independent
Ukraïner
2. Twitter
Writings from the war
United24
Ukraine Explainers
Ukrainian Art History
Ukrainian LGBTQ+ Military
ukrartarchive
Alice Zhuravel
Тетяна Denford
Oriannalyla
ліна
Mariya Dekhtyaruk
3. Instagram
Libkos (war photography)
rafaelyaghobzadeh (war photography)
mariankushnir (war photography)
marikinoo (illustrator)
olga.shtonda (illustrator)
polusunya (illustrator)
4. Videos (subtitles)
One day of evacuation with combat medics
Testimonies of tortures and sexual assault done by russians
How village in Kherson region lived under occupation
"Winter on Fire" documentary
Mariupol before and after
Tragedy of Nova Kakhovka dam
City of Izium after deoccupation
Entire village that was held in a basement for a month by russians
Vovchansk after heavy russian shelling
"20 Days in Mariupol" documentary
5. TikTok
qirimlia
yewleea
thatolgagirl
showmedasha
ukraineisus
new4andy (all of the above accounts are educational, this one funny)
6. Other
National Museum of Holodomor Genocide (Holodomor and Digital History sections on a website have a lot of sources to learn about Holodomor)
Izolyatsia Must Speak (information about torture chamber in the russian-occupied Donetsk)
War Stories from Ukraine
Virtual museum of destruction in Kyiv region
Chytomo (about books and publishing)
Free translated books
Old khata project (photography project about rural architecture)
I still can't process the fact that russians kidnapping Ukrainian children, adopting them in russia, changing their names and other personal information from Ukrainian to russian, "re-educating" them and raising them as russians is our reality.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Child_abductions_in_the_Russo-Ukrainian_War
BBC article
https://www.politico.eu/article/save-ukraine-children-abduction-russia-war-rescue-operation/
hey Tumblr how can i read articles which are behind a paywall again? i'm trying to read a medical article just for fun and no other reasons but it won't let me
I was here on this date. There an article publish in a literary magazine in Alabama called "FirstDraft" about some of my experiences at the Pedestrian gate @ FOB Diamondback, Mosul from Sept. 2006 til we moved to Q West in Feb. 07. I have tons of pics from that same gate. Same spot. Event gave the kids gifts there. One of those pics is published in the article. Small world!
This must've been our Replacements.
https://href.li/?https://writersforum.org/wp-content/uploads/2022/05/FD-Spring-2007.pdf
16 April, 2007. A girl becomes embarrassed after giving flowers to a female US soldier on duty in the northern Iraqi city of Mosul.
Good Stuff
When you think about quitting, reconsider. https://stylishcreativeyou.com/uncategorized/its-not-too-late
Tutkijalääkäriohjelma
Olen kiinnostunut lääkärinammatista, mutta toisaalta ajatukset palloilevat kahden ammatin väliä. Toinen niistä on tutkijalääkäri, joka kiinnostaa myös hyvin paljon. Lääkärin koulutus kestää vuosia ja niin myös tutkijalääkärin. Tutkijalääkäriksi kouluttaudutaan samalla tavalla lääketieteellisen kautta. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalääkärikoulutusohjelma auttaa eteenpäin tämän uran saralla. Mikäli mielii tutkijan ammattiin lääketieteen saralla on lääketieteellinen se ala, jota pyritään opiskelemaan. Tutkijalääkäriohjelma kiinnostaa paljon, mutta siinä on omat haasteensa. Olen hiukan lueskellut koulutuksesta leaforum -sivuston kautta.
Tutkijalääkäriohjelma on kieltämättä vaikea taival. Oon tosi kiinnostunut, mutta tiedän kuitenkin sen että ei se missään vaiheessa tule olemaan helppoa. Tutkijalääkäriopiskelijana olisi tehtävä tosi paljon töitä. Viiden kesän ajan tutkijalääkäriopiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä aina kolme kuukautta, ennen edes lääketieteen perustutkinnon suorittamista. Edessä olisi kova työrupeama ja se on hienoa, että heti jo ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä on mahdollisuus päästä käsiksi tutkimustyöhön, josta maksetaan myös palkkaa.
Usein opiskelijat saavat harjoitella täysin ilmaiseksi, mutta lääketieteellisessä tilanne on onneksi paljon parempi. Kun perustutkinto on suoritettu on aika tehdä töitä väitöskirjan parissa. Väitöskirja valmistuu siten, että opiskelija tekee täysipäiväisesti tutkimustyötä väitöskirjan ohjaajan ryhmässä yhden kauden. Väitöskirjan tarkoituksena on laatia kirjallinen selonteko tietystä aiheesta ja puolustaa sitä julkisesti tiedekunnan hyväksymällä tavalla. Väitöskirjan tekeminen voi olla oikein mielenkiintoista kaikessa haastavuudessaan ja sillekin on mahdollista hakea rahoitusta. Se on tosi hyvä systeemi, sillä siten on mahdollisuus keskittyä täysillä tutkimustyöhön ilman rahahuolia. Rahoitus on mahdollista saada väitöskirjaa varten jopa 18 kuukaudeksi. On kuitenkin pystyttävä perustelemaan, että rahoitukselle on riittävät perusteet ja väitöskirjan valmistumisajankohta on kohtuullinen. Tutkijalääkäriohjelma antaa tosi hyvät valmiudet tutkimustyölle, sillä sitä pääsee toteuttamaan opintojen aikana jo niin paljon.
Lapsuuden haaveista totta
Lääketieteellinen tutkimus on tärkeää työtä, jota ilman olisi jäänyt monta virstan pylvästä ottamatta lääketieteen alalla. Moni tauti olisi jäänyt parantamatta ja moni potilas menehtynyt kurjuuteensa ilman apukeinoa. Tutkiminen on aina kiinnostanut ja olen aina halunnut pyrkiä josskain elämän vaiheessa tutkimustyöhön. Myöhemmin ajatus on selkeytynyt ja se ala on lääketiede. Lääketieteellisellä tutkimuksella on minusta kaikista eniten arvoa juuri tällä hetkellä. Ihmisten hyvinvointi on kaikista tärkeintä ja olenkin aina ollut sellainen hyvin ihmisläheinen ja ihmisrakas persoona. Auttamisen tarve on aina ollut kova. Jo ihan lapsesta asti olen tykännyt hoitaa muita ja keksiä uudenlaisia tapoja tehdä asioita sekä uusia ratkaisuja pieniin arkisiin pulmiin. Äitikin vitsaili jo ennen kuin olin edes kouluikäinen, että siinä häärää tuleva tutkija. Ehkä vielä jonain päivänä olenkin ihan pätevä tutkija.
Suuri halu auttaa muita ja tehdä hyvää toisten ihmisten vuoksi sai minut lähtemään vuodeksi Afrikkaan Suomen Punaisen Ristin kautta. Olin siellä avustusjärjestön joukoissa tekemässä voitavani. Minulla ei ollut lääketieteellistä koulutusta tai mitään muutakaan niihin aikoihin, joten tein sen mitä pystyin. Ehkä vielä jonakin päivänä pääsen palaamaan sinne vapaaehtoisena lääkärinä, sillä paikallisten lääkäreiden työtä seurattuani tuli vain olo, että haluan tehdä samaa.
Lääkäreillä on suuri vastuu ja lääkäreitä tarvitaan äärimmäisen paljon. Lääkäreitä on niin paljon vähemmän, kuin mitä ihmisten todellinen tarve on ja lisäksi paikalliset ihmiset eivät pienestä vaivasta lääkäriin lähde. Vakavan sairauden kanssa kamppailevia oli lukemattomia. Siihen täytyy saada muutos. Tähän päivään mennessä olen nähnyt paljon sairauksia ja kurjuutta ja tuntuu että nyt on oma aikani auttaa mailmaa muuttumaan astetta paremmaksi paikaksi meille kaikille ihmisille täällä. Ehkä lapsuuden haaveet saadaan vielä todeksi jonakin päivänä, sillä kapuan ahkerasti polkua eteenpäin kohti tutkijan virallista titteliä. Haluan tehdä hyödyllistä työtä, jonka tuloksista tulee olemaan hyötyä monille muillekin kuin vain minulle. Tätä tietä on hyvä jatkaa ja tavoitella ahkerasti pitkäaikaisia haaveita.
Miksi kääntyä käännöstoimiston puoleen
Miksi kääntyä käännöstoimiston käännöspalvelujen puoleen, kun kaiken voi kääntää myös itse? Apuna on nykypäivänä näppärä Google Translator ja kaikki kirjastosta löytyvät sanakirjat. Aina voi myös kysyä tuttavilta, joilta löytyy kielipäätä ja kyky taitaa tiettyä kieltä oikein hyvin. Siinä säästyy toisille isolta rahalta tuntuva summa, kun ei tarvitse kääntyä käännöstoimiston puoleen, vaikka aikaa saattaakin tuhlautua tuntikausia. Sitä voi sitten itsekseen pohtia, että kumpi on tärkeämpää, säästynyt raha vai säästynyt aika?
Ei nimittäin ole aina kovin helppoa saada aikaan kelvollista tekstiä, jos lähtee tekemään käännöstyötä Googlen mahtavan huvittavan Google Translatorin ja tuttavien avustuksen avulla. Kun jääräpäisesti kuitenkin tekee näin, niin silloin jälki voi olla aika kohtalokasta. Siinä mielessä kohtalokasta, että virallisemmissa yhteyksissä saattaa sattua vakavia asiavirheitä tai totaalisia väärinymmärryksiä tai sitten toista ei ymmärretä vain laisinkaan, kun papereissa lukee ihan mitä sattuu. Jos tekstejä käännetään sitten verkkoon, mikä yleistyy jatkuvasti, niin silloin vaarana on yleensä vain se, että yritys tai kuka tahansa muu tekstin julkaisija joutuu some-kansan pilkan kohteeksi.
Ei kukaan varteenotettava yritys tahdo tehdä itsestään naurunalaista verkossa, eihän? Siksi kannattaa jo unohtaa se Google Translator ja ostaa kerralla hyvä palvelu, jonka jälkeen ei tarvitse enää itse nähdä vaivaa. Kun asiat on hoidettu kerralla kuntoon, voi huokaista helpotuksesta ja todeta, että nyt rahat tuli käytettyä juuri oikeaan osoitteeseen sen sijaan että harmittelisi sitä, kuinka huonolla tolalla kaikki yhä monien työtuntien jälkeen näyttää olevan. Siinä jo riittävästi syytä kääntyä ammattilaisen puoleen.
Tekstien kääntämisestä
Suurin osa työstäni on eri teksiten kääntämistä alkuperäiskieleltä toiselle kielelle tai päinvastoin. Enemmän on tilanteita, joissa käännän alkuperäistekstiä toiselle kielelle, jolloin sen tekstin tietoja tai sisältöä tarvitsevat ihmiset ja eri tahot kykenevät käsittelemään tekstiä omalla kielellään. Se on usein parempi niin, että teksti käännetään kun tekstistä tarvitaan tärkeää tietoa, jotta vältytään mahdollisilta väärinkäsityksiltä. Moni kuvittelee, että kääntäjän työ on hyvin helppoa ja yksinkertaista. Sitä eletään siinä harhaluulossa, että kääntäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka osaa jotakin kieltä riittävän hyvin. Ei se vain riitä. Kääntäminen kun ei oikeasti olekaan niin kovin yksinkertaista, ei ainakaan aina.
Etenkin kun käännät asiakirjoja viranomaistahoilta toisen maan viranomaistahoille, voi joutua miettimään asioita hitusen pidempään ja huolellisemmin kuin mitä olisi etukäteen edes osannut kuvitellakaan. Kääntäjiltä on löydyttävä myös hyvät tekniset taidot, sillä kaikki se tieto ja taito, mitä itseltä ei löydy tietyn käännöstehtävän toteuttamiseen on pystyttävä löytämään muualta. On osattava hakea tietoa luotettavista lähteistä ja on osattava käyttää uusimpia käännöstyökaluja, kuten tietyt kätevät termityökalut sekä käännösmuistiohjelmat. Uusia tukiohjelmia löytyy koko ajan ja niistä on suuri hyöty ja ilo, mutta alkuun voi mennä aikaa, että oppii hallitsemaan uudet työvälineet.
Käännöstyön on myös tapahduttava riittävän nopeasti kaikesta vaikeudestaan huolimatta. Etenkin kun on yksityisyrittäjä niin silloin se on vain yksinkertainen fakta, että käännöstyössä ei voi kestää liian kauan. Jokainen ylimääräinen minuutti, jonka käytät hitaaseen työhön on rahaa pois omasta palkastasi. On oltava tarpeeksi hyvä kääntäjä ollakseen riittävän nopea käännöstöissä. Tiukan asiasanaston kääntäminen on myös oma erikoisuutensa, johon eivät kaikki kykene. Et voi alkaa opiskelemaan uuden alan terminologiaa työn vuoksi, vaan ne oikeat termit ja muut välttämättömyydet on osattava joko etukäteen tai sitten unohdettava koko työ ja annettava se toisen tehtäväksi. Kaikesta tästä voi jo päätellä, että tekstien kääntäminen on vastuullista työtä, eikä tosiaankaan siitä yksinkertaisimmasta päästä.
Käännöspalveluiden kysynnän kasvu
Tarve käännöspalveluille on kasvanut vuosien saatossa hurjasti. Ennen ei ollut tarvetta käännöspalveluille siinä määrin kuin nyt, mutta tilanne on muuttunut paljon. Maailmalla tapahtuu suuria muutoksia ja suuret ihmismassat liikkuvat pois sodan jaloista joutuen jättämään omat kotinsa ja kotikylänsä. Tilanne on ikävä ja saa aikaan suuret pakolaisvirrat länsimaihin. Suomikin on vastaanottanut viime vuosina maahan enemmän pakolaisia ja maahanmuuttajia kuin koskaan aiemmin. Moni on saanut myönteisen oleskelulupapäätöksen ja moni taas on joutunut palaamaan sodan sortoon. Oli tuomio sitten kumpi tahansa, niin nämä Suomeen virtaavat ihmiset ja heidän auttajansa kamppailevat monesti sen kanssa, että yhteistä kieltä ei löydy tai sitten asiakirjoja ei ole saatavilla viranomaistahojen haluamalla kielellä. Siinä vaiheessa esimerkiksi turvaudutaan käännöspalveluja tarjoavien yritysten apuun ja mehän autamme oikein mielellämme.
Käännöspalveluiden tarpeen kasvu ja kasvun syyt ovat aika selkeästi näkyvillä. Kaikista eniten työtarjouksia ja pyyntöjä tuleekin nykyisin viranomaisilta, jotka tarvitsevat käännösapua virallisten asiakirjojen kanssa, jolloin on oltava äärimmäisen tarkka, että jokainen sana on juuri sitä mitä pitäisikin. Näin säästytään väärinkäsityksiltä ja väärinymmärretyksi tulemiselta, mikä voi tietyissä tilanteissa olla kovin kohtalokasta. Kun tehdään töitä ihmisten parissa on pidettävä huolta, että viesti välittyy oikein ja ymmärrys on molemmin puolista. Tässä asiassa tulkit ja kääntäjät tarjoavat ammattitaitoaan erilaisten tilanteiden tueksi.
Pakolaiskriisin ja globalisaation myötä yhä enemmän saamme seuraamme ihmisiä eri maista, jolloin tarve käännöspalveluille vain kasvaa ja meille kääntäjille riittää työtä. Siinä mielessä tilanteeseen saa olla tyytyväinen. Minun kohdallani se ainakin on oikein positiivinen juttu, että käännöstyötä riittää. Olen siis pyörittänyt tätä yhden miehen käännöstoimistoa jo yli vuosikymmenen ja tässä blogissa kirjoitan kokemuksen vankalla äänellä käännöspalvelujen kehityksestä ja nykytilanteesta. Samalla lukijakunta saa jonkin sortin käsityksen tai ainakin pienen pintaraapaisun siitä, mitä kääntäjän työ on ja mitä kääntäjän työnkuvaan kuuluu.
Suomalaiset lastenelokuvat
Tykkään käydä leffoissa ihan itsekseni, mut myös seurassa. Hyvässä seurassa tietyt leffat on jopa hauskempia kuin itsekseen katsottuna. On muutamia leffagenrejä, joita katsoo mielummin yhdessä kuin yksikseen. Niitä on just komediat ja lastenleffat. Kattelen elokuvia ja tykkään elokuvista mitään kategoriaa syrjimättä ja lastenleffatki menee oikein mieluusti. Niitä tulee vaan harvemmin katsottua yksikseen.
Mulla on onneksi kaksi kummipoikaa, jotka sattuu olemaan vielä aika saman ikäisiä. Poitsujen kanssa tulee käytyä leffoissa useinki. Vuoden 2016 parhaita leffoja on ollu Risto Räppääjä ja Yöhaukka, joka käytiinki just poikien kanssa yhdessä katsastamassa. Pojat tykkäsi ja oli se munki mielestä oikein nasta pala.
Risto Räppääjä-elokuvat on ollu tosi suosittuja ja eiköhän niitä vaan lisää tule. Risto Räppääjä ja Yöhaukka on leppoisa ja mun silmiin oikein hyvin tuotettu suomalainen elokuva. Risto Räppääjä-leffat perustuu Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittamiin kirjoihin ja on tullu tunnetuksi vielä suuremmalle kansalle leffojen kautta, jotka on ohjannut Timo Koivusalo – yksi Suomen parhaista elokuvaohjaajista. Timo Koivusalo on kyllä oikein tuottelias suomalainen elokuvaohjaaja. Risto Räppääjä-leffoissa erityisen kivaa on elokuvien musiikkimaailma. Osa leffasta on ikään kuin tarinaa eteenpäin kuljettavaa musikaalin pätkää. Risto räppää ja rummuttaa ja lapset tykkää kuunnella Risto Räppääjän lauluja, jotka on tosi mukaansa tempaavia ja helposti muistettavia. Mullaki jäi pyörimään leffan tunnarit sun muut mieleen, mikä kertoo jo siitä miten tarttuvia sävelmiä se sisältää.
Aikuiselle Risto Räppääjä oli ihan mukiin menevää katsottavaa ja onhan se kieltämättä Suomen parhaita lastenelokuvia sarjana, mut aikuiselle se kävi loppua kohden vähän pitkästyttäväksi. Pikkuisen alkoi tarina junnuttaa paikoillaan, mut lapsille leffanautinto pysyi alusta loppuun asti yhtä hyvänä. Pojat tykkäs ja sanoi heti perään toivovansa Risto Räppää ja Yöhaukka-leffan kotiinki DVD:nä. Siinä aika hyvä joululahjaidea pojille, jos vanhemmat eivät jo ole suostuneet leffaa ostamaan.
Suomalaiset elokuvat 2016 vol 2.
Jatkan vuonna 2016 julkaistuista suomalaisista elokuvista, sillä tuntuu et niin paljon niistä riittäisi sanottavaa. Ois varmaan mentävä johonkin elokuvakerhoon jutustelemaan elokuvista kun sen verran on tullut katsottua kaikenlaisia elokuvia että juttua kyllä riittää. Yksi vuoden 2016 ehkä odotetuimpia elokuvia koko kansan näkökulmasta oli Luokkakokous 2, joka meni mauttomassa huumorissaan ihan uudelle tasolle.
Olihan se Luokkakokous 1 aika hauska, vaikka oliki myös toisaalta mauton ja älytön. Luokkakokous 2 veti kuitenki potin kotiin ja se yksi katselukerta riittää oikein hyvin. Mä en sitä elokuvaa toiste viitsi katsoa. Joskus elokuvien huumori menee vaan niin älyttömäksi ettei se oo enää hauskaa ja näin kävi mulle Luokkakokous 2:n kanssa. Toiset tykkää mut mä tykkään nauraa vähän erilaisille asioille kuin esimerkiksi nekrofilialle, mikä nostatti aika monen muunki elokuvaa katsoneen karvat pystyyn. Johonki se raja on vedettävä! Mut näin sitä käy kun laittaa saman elokuvan sisään kaikki Suomen tunnetuimmat koomikot ja antaa vielä vähän päätäntävaltaa siitä mitä leffassa näytetään. Hyviä näyttelijöitä mut aika surkea leffa.
Toinen kotimainen elokuva, jonka julkaisua mä oikein odotin koko kesän oli Hymyilevä mies, jonka ohjasi Juho Kuosmanen. Se kyllä lunasti odotukset ja oli oikein mielenkiintoinen. Pääosissa nähtiin Jarkko Lahti, Eero Milonoff sekä Oona Airola. Eero Milonoff on vielä aina ollut yksi mun suosikkinäyttelijöistäni jostakin syystä ja elokuva Hymyilevä mieshän kertoo siis suomalaisesta nyrkkeilijästä Olli Mäestä, joka oli ensimmäinen suomalainen mies joka otteli nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta. MM-matsi ei menny Olli Mäen osalta aivan putkeen vaan hänet tyrmättiin ottelussa. Kaikesta huolimatta hymy ei hävinny miehen naamalta, vaikka kuinka lyöty oli ja Mäki kertoo päivän olleen hänen elämänsä onnellisin päivä. Aika hieno asenne ja aika hieno elokuva, mä tykkäsin Hymyilevästä miehestä tosi paljon. Ei oo mikään ihme, että elokuva noteerattiin Cannesin elokuvajuhlillaki tänä vuonna.
Instead of saying “Asexuality isn’t a disability! Asexual people aren’t disabled,” try “Asexuality isn’t a disability by itself, but there are disabled asexual people and their orientations are just as valid as nondisabled asexual people.”
Contemporary Family Room - Family Room Large, modern image of a family room with a light wood floor and gray walls, as well as a tile fireplace and a media wall
bop magazine, brad's serious side brad renfro hopes to go beyond the babeliness
“i always used to do poetry when i was really young, but i never took myself seriously,” brad renfro, now 13, admits. “i would do poems that were very demented.”
that’s changed. today, the talented teen from knoxville, tennessee takes himself and his creative projects very seriously indeed. and as evidenced in his 1994 film debut the client and last year’s the cure and tom and huck, brad also works very hard in hope that he’ll be judged for his talent as well as his good looks. it’s a trait you’ll find in all of his endeavors.
“i play in a band,” brad says, “but i don’t want to become like this teen idol where the only reason somebody would buy my record is because some girl who saw me in a movie was like, ‘oh my god, he’s so cute. i’m gonna buy this album.’”
though it’s been suggested to brad that those good looks might lend themselves to good album sales if he did put out a cd someday, that’s not what he wants. “you don’t understand,” he said, “i want you to take my music seriously as well as the rest of my art.”
the bottom line is that brad wants people to appreciate his serious side. so far, he's earned the respect of his professional peers. oscar-nominated actress susan sarandon, who co-starred with him in the client, has said of her young co-star: "he did a very professional job. he worked hard. and he came prepared. that's a lot more than i can say for some leading actors who are three times his age with three times as much experience."
“a tear ran down my cheek…”
brad's talent and work ethic have also earned him some serious comparisons to other peers. "i read in a magazine that someone compared myself to river," brad's said of the late river phoenix, another young actor who had his share of troubled teen roles. "a tear ran down my cheek that somebody would compare me to river phoenix. he's someone who's completely a genius."
like any up-and-coming actor, brad hopes this appreciation for his artistry will continue. and if critics' reviews are any indication, he's sure to be rewarded with respect. "i just wanna try to keep it that way," he replies.
yet as much as brad wants to be taken seriously, there still exists within him a silly side, as many classmates and co-stars can attest. brad's been known to emerge from his hotel room with underwear on his head for the sheer amusement of his co-workers.
but despite brad's light-hearted tendencies and
much-rumored roughness, it's respect that he craves as an actor-or a musician, or a poet. basically, brad says, "i like people to take me seriously for whatever the hell i am."
Hey mon premier vrai article avec un sujet autre que ma présentation ou de la photographie!